Vastuu ympäristövahingosta voi tarkoittaa useita asioita kuten korjaamisvastuuta (puhdistamis- tai ennallistamisvastuu), korvausvastuuta tai rikosoikeudellista vastuuta. Niistä on säädetty ympäristö- ja rikoslainsäädännössä. Pääsääntöisesti aiheuttaja vastaa sekä vahingon korjaamisesta että korvaamisesta.
Korjaamisen tavoitteena on saattaa ympäristön tila vastaamaan mahdollisimman paljon vahinkoa edeltänyttä tilaa. Aiheutunut vahinko tulee puolestaan korvata, vaikka vahingon aiheuttaja olisi toiminnassaan noudattanut asetettuja huolellisuusvelvoitteita. Aiheuttajan korvausvastuuta täydentää lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus, jolla varmistetaan korvausten maksaminen niissä tilanteissa, joissa vahingon aiheuttajaa ei saada täyttämään velvoitteitaan.
Ympäristövahingot
Ympäristövahinko määritellään yleensä äkillisen tapahtuman aiheuttamaksi vahingoksi, jonka seurauksena ympäristölle haitallista ainetta tai energiaa joutuu tai saattaa joutua ympäristöön. Ympäristövahinko voi syntyä nopeasti esimerkiksi onnettomuuden tai laiminlyönnin vuoksi tai pidemmän ajan kuluessa ympäristölle haitallisen aineen vuotaessa pikkuhiljaa ympäristöön. Ympäristövahinko voi kohdistua mm. maaperään, ilmaan, luontoon sekä pinta- ja pohjavesiin.
Aiheuttaja on vastuussa aiheuttamastaan ympäristövahingosta ja rikosvastuussa ympäristön suojelemiseksi annettujen velvoitteiden rikkomisesta. Yrityksillä ja yhteisöillä on erityinen velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.
|
| Kuva: Ympäristövastuun määritelmät eri laeissa. |