Otsonikerrosta suojelevat kansainväliset sopimukset
Otsonikerrosta on suojellaan kahdella kansainvälisellä sopimuksella. Wienin sopimus raamittaa otsonikerroksen tilan seuraamiseen liittyvää tieteellistä ja teknistä yhteistyötä, ja Montrealin pöytäkirja rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistusta, kulutusta ja kauppaa. Kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet otsonikerroksen suojeluun.
Sopimusten ansiosta otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjä on onnistuttu vähentämään voimakkaasti, minkä vuoksi kloorin ja bromin pitoisuudet yläilmakehässä ovat alkaneet vähitellen laskea. Pitoisuuksien laskun seurauksena on saatu viitteitä siitä, että otsonikerros olisi toipumassa Etelänapamantereen yllä. Sen sijaan Pohjoisilla alueilla keväinen otsoniohenema on hiljattain syventynyt. Tähän on todennäköisesti syynä kasvihuoneilmiön aiheuttama yläilmakehän kylmeneminen, mikä synnyttää aiempaa suotuisammat olosuhteet otsonin pilkkoutumiselle.
Euroopan yhteisön alueella Montrealin pöytäkirjan vaatimukset on toimeenpantu EY:n Parlamentin ja Neuvoston asetuksella (1005/2009), joka sisältää osin pöytäkirjan vaatimuksia tiukempaa säätelyä otsonikerrosta heikentäville aineille. Kansallisilla säädöksillä on saatettu voimaan näitä aineita käsittelevien henkilöjen vähimmäispätevyysvaatimukset ja annettu tarkempia määräyksiä esimerkiksi jätehuoltoon liittyen.
Otsonikerrosta heikentävät ja korvaavat aineet
Otsonikerrosta heikentäville aineille (esim. CFC-yhdisteet, halonit ja metyylibromidi) on olemassa korvaavia aineita tai menetelmiä lähes kaikissa käyttökohteissa. Suomessa otsonikerrosta heikentäviä aineita saa käyttää enää tietyissä laboratorioanalyyseissä sekä sammutuslaitteissa kriittisissä käyttökohteissa.
Otsonikerrosta heikentäviä aineita on useissa käyttötarkoituksissa korvattu fluoratuilla kasvihuonekaasuilla. Ne eivät heikennä otsonikerrosta, mutta ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Useimpiin käyttötarkoituksiin on kehitetty korvaavia menetelmiä, jotka ovat turvallisia otsonikerrokselle eivätkä vaikuta ilmaston lämpenemiseen.
HFC-yhdisteet mukaan Montrealin pöytäkirjaan – Kigalin muutos
Montrealin pöytäkirja koskee otsonikerrosta heikentäviä aineita. Pöytäkirjan lokakuussa 2016 Kigalissa hyväksytyllä muutoksella sovitaan HFC-yhdisteiden tuotannon ja käytön maailmanlaajuisesta vähentämisestä. HFC-yhdisteitä, jotka ovat fluorattuja kasvihuonekaasuja, käytetään mm. kylmä- ja ilmastointilaitteissa, ponneaineina, muovien vaahdotuksessa ja palontorjuntalaitteistoissa. Niillä on korvattu otsonikerrokselle haitallisia, Montrealin pöytäkirjalla kiellettyjä aineita. HFC-yhdisteet eivät ole haitallisia otsonikerrokselle, mutta ne ovat hyvin voimakkaita kasvihuonekaasuja.
Pöytäkirjan muutos tuli maailmanlaajuisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.
HFC-yhdisteitä koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 fluoratuista kasvihuonekaasuista, jäljempänä F-kaasuasetus. Sillä toteutetaan pöytäkirjan muutoksen velvoitteet ja se on osin jopa Montrealin pöytäkirjaa tiukempi. Lisää tietoa F-kaasujen sääntelystä löytyy sivulta Fluoratut kasvihuonekaasut.
Maapallon lämpötilan nousun hillitseminen edellyttää kansainvälisiä toimia. Montrealin pöytäkirjan muutos on yksi merkittävimpiä toimia matkalla kohti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen.
HFC-yhdisteitä koskevat valvontatoimet Kigalin muutoksessa
| |
teollisuusmaat |
kehitysmaat (ryhmä 1) |
kehitysmaat (ryhmä 2**) |
|
perustaso (vuodet ja lähtökohta)
|
2011-2013 keskimääräinen HFC kulutus
|
2020-2022 keskimääräinen HFC kulutus |
2024-2026 keskimääräinen HFC kulutus |
| osuus otsonikerrosta heikentävistä aineista (HCFC), jotka ovat edelleen käytössä ja huomioidaan perustason laskennassa |
15% perustasosta* |
65% perustasosta |
65% perusta |
| jäädytysvuosi |
- |
2024: 100% perustasosta |
2028: 100% perustasosta |
| 1. askel |
2019: 90% |
2029: 90% |
2032: 90% |
| 2. askel |
2024: 60% |
2035: 70% |
2037: 80% |
| 3. askel |
2029: 30% |
2040: 50% |
2042: 70% |
| 4. askel |
2034: 20% |
|
|
| phase-down lopputaso |
2036 ja sen jälkeen: 15% |
2045 ja sen jälkeen: 20% |
2047 ja sen jälkeen: 15% |
*Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakhstan, Tajikistan, Uzbekistan: HCFC:n osuus perustasossa 25%, ensimmäiset vähennysaskeleet 5% vähennys 2020 ja 35% vähennys 2025. **Ryhmä 2: Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Saudi-Arabia, Oman, Qatar, Intia, Iran, Irak, Pakistan.
Otsonikerroksen tulevaisuus
Tuloksekkaan kansainvälisen yhteistyön ansiosta otsonikerrosta heikentävien aineiden käytöstä on teollisuusmaissa jo pääosin luovuttu. Aineiden pitkän eliniän vuoksi otsonikerroksen on kuitenkin ennustettu elpyvän entiselleen keskileveysasteilla vasta vuoden 2050 tienoilla ja napa-alueilla myöhemmin, mahdollisesti vasta vuoden 2080 vaiheilla, mikäli Montrealin pöytäkirjan velvoitteita noudatetaan. Suurimpia uhkia otsonikerrokselle maailmanlaajuisesti ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja sen vaikutukset otsonikerrokselle, päästöt ilmakehään olemassa olevista varastoista sekä typpioksiduulipäästöjen kasvu.
Valvontaviranomaiset
Suomessa otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevia rajoituksia valvovat ympäristönsuojelulain, jätelain ja kemikaalilain mukaiset valvontaviranomaiset. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 mukaisena toimivaltaisena viranomaisena.